Tulevat vaalit

Vasemmistoliiton Kemijärven kunnallisvaaliteesit 2017:

1. Hyvät sosiaali- ja terveyspalvelut vauvasta vaariin

Mielestämme on tärkeää, että:

  • Turvallinen ja hyvä vanhuus taataan kaikille. Haluamme tukea sen toteutumista tarjoamalla monimuotoisia palveluja ikäihmisille. Laadukkaalla palveluohjauksella ja kotipalvelulla vastataan senioreiden tarpeisiin. Palvelusetelin kohdennettu käyttö auttaa arjen kriisitilanteissa.
  • Terveyskeskuksen poliklinikkamaksusta luovutaan.
  • Painopiste siirretään ennaltaehkäisyyn, mikä on parasta terveydenhoitoa sekä lastensuojelua ja perheitä tukevaa työtä.
  • Päihde- ja mielenterveysongelmaisten hoitoonohjauksen kynnystä alennetaan.
  • Kaupungin sote-palveluja ei altisteta pirstaloitumiselle eikä ylikansallisten terveysyritysten saalistuskohteeksi.

2. Paras varhaiskasvatus ja koulutus lapsillemme ja nuorillemme

Mielestämme on tärkeää, että:

  • Kaikilla kemijärveläisillä lapsilla on yhtäläinen ja maksuton oikeus varhaiskasvatukseen.
  • Kukaan ei syrjäydy kouluissa. Se on mahdollista pitämällä ryhmäkoot kohtuullisina ja turvaamalla kaikille laadukas oppilashuolto sekä oppimista avustavat välineet
  • Jokaiselle peruskoulun päättäneelle on jatkokoulutuspaikka lähellä kotikaupunkia ja että koulutustarjontaan panostetaan turvaamalla osaaminen niissä ammateissa, joilla Kemijärvellä on kysyntää myös tulevaisuudessa
  • Vähävaraisuus ei ole esteenä harrastamiselle. Lapsille ja nuorille pitää tarjota edullisia harrastusmahdollisuuksia tukemalla myös harrastuksia tarjoavia yhdistyksiä.

3. Panostukset kulttuuriin ja elinympäristöön lisäävät hyvinvointia

Mielestämme on tärkeää, että:

  • Katukuvaan saadaan enemmän taidetta ja vihreyttä sekä liikkumista tukevia levähdyspaikkoja.
  • Joukko- ja palveluliikenne saadaan toimimaan nykyistä paremmin myös sivukylillä.
  • Yksityistiet sekä kävely- ja pyörätiet pidetään hyvässä kunnossa.
  • Kaupungin omistamia asuntoja peruskorjataan tulevaisuuden asunnoiksi työllisyyttä tukien ja Kemijärvellä tarjottavan ammattikoulutuksen avulla laadukkaasti ja esteettömyyttä edistäen.

4. Kaupunkimme kasvaa ja kehittyy

Mielestämme on tärkeää, että:

  • Kaavoitus- ja liikennepolitiikka tukevat elinvoimaa ja yrityspalvelut auttavat erityisesti pieniä ja keskisuuria yrityksiä
  • Kaupungin hankinnoilla tuetaan paikallista ja vastuullista yritystoimintaa
  • Pitkäaikaistyöttömiä työllistetään kaupungin omin toimin eli sakkomaksut Kelalle (puoli miljoonaa vuodessa) käytetään työllistymisen edistämiseen eikä valtion kassan lihottamiseen
  • Kemiallisen ja mekaanisen puunjalostusteollisuuden jalostusasteen nostamiseksi luodaan käytäntöjä, joilla kaupungistamme muodostuu metsäteollisuuden tutkimus- ja kehitystoiminnan keskus.

 

5. Lisää demokratiaa ja kaupunkilaisten osallistumista

Mielestämme on tärkeää, että

  • Kaupunki kouluttaa työntekijöitä ja tukee heidän jaksamistaan.

  • Kaupunkilaisten osallistumismahdollisuuksia omista asioista päättämiseen lisätään ja kehitetään.

  • Virkamiesjohdon ja poliittisen päätöksenteon välisiin ongelmiin puututaan tosissaan

 

Kunnallisvaaleissa 2017 ehdokkaamme ovat:

Jaakkola Kauko nro 20

s. -48 p. 040-583 6463 eläkeläinen Paperi kauko [dot] jaakkola [at] hotmail [dot] com

Olen syntynyt vuonna 1948 Kemijärven Oinaan kylällä sotaveteraani-isän ja pientilallisen äidin vanhimpana lapsena. Kansakoulun kävin Oinaan koulussa, joka nykyään 100 vuotta täytettyään on hyvässä kunnossa aktiivisten kyläläisten ansiosta.

Nuoruusvuodet kuluivat asutustilalla Pelkosenniemen Moitaselässä pääasiassa metsätöitä paiskien. Armeijan jälkeen Ruotsin työmarkkinat kutsuivat minua, kuten niin monia muitakin siihen aikaan. Ruotsin työkeikka kesti useita vuosia auto- ja kumiteollisuuden sekä kaivosteollisuuden palveluksessa.

Kotikonnut kutsuivat vuonna 1973, jolloin Soklin kaivoksen avaaminen näytti varmalta. Tänään 44 vuotta myöhemmin se vaikuttaa yhtä varmalta. Asetuimme vaimon ja Minna-tyttären kanssa Kemijärvelle vuonna 1975. Minä sain työpaikan Kemijärven sellutehtaan konekorjaamolta, missä työt loppuivat sellutehtaan järjettömän lopettamisen takia vuonna 2008. Vaimo työskenteli Salcomp Oy:n palveluksessa tehtaan lopettamiseen saakka. Meille syntyi vielä kolme tytärtä. Valitettavasti tiemme erkanivat ja vaimo jäi asumaan rakentamaamme omakotitaloon.

Politiikasta ja yhteisten asioiden hoitamisesta kiinnostuin työkavereiden innostamana. Toimin useita vuosia työpaikkani luottamusmiehenä. Kunnalliset luottamustoimet alkoivat vuoden 1980 kunnallisvaalien jälkeen. Toimin kaupunginhallituksessa ja urheilulautakunnassa sekä maakuntatasolla. Elämäntilanteen muutoksen takia kunnalliset luottamustoimet jäivät kymmeneksi vuodeksi.

Vuoden 1996 kunnallisvaaleissa olin taas ehdolla ja vuonna 2000 minut valittiin kaupunginvaltuustoon. Minut valittiin myös sosiaali- ja terveyslautakuntaan. Olen toiminut sote-lautakunnan puheenjohtajana ja varapuheenjohtajana. Tällä hetkellä olen kaupunginvaltuutettu, kaupunginhallituksen varapuheenjohtaja ja kaupunginhallituksen edustaja teknisessä lautakunnassa. Muita luottamustoimiani ovat olleet Lapin sairaanhoitopiirin valtuuston jäsenyys ja sen varapuheenjohtajuus. Lisäksi olen toiminut Kemijärven Eläkeläisten puheenjohtajana ja monissa tehtävissä eri työväenjärjestöissä.

Harrastuksiini nykyisen morsiameni kanssa kuuluu erilaisten talkootöiden tekeminen, mökkeily, kalastus sekä lintujen seuranta ja ruokkiminen.

Pitkä elämänkokemus ja monenlaiset luottamustoimet ovat antaneet uskoa ja halua jatkaa kunnallisissa luottamustoimissa.

Kaupunkilainen vaikuta! Vaikuta siihen, että Kaukon kantti saa kannatusta.

Korhonen Timo nro 21

s. -53 , yht.kand/eläkeläinen PAM timoantero [dot] korhonen [at] gmail [dot] com Sit.

Olen kemijärveläinen.

Minulla on akateeminen loppututkinto (yhteiskuntatieteiden kandidaatti) Jyväskylän yliopistosta vuodelta 1980. Tutkintoon sisältyy valtio-opin laudatur, yhteiskuntapolitiikan ja sosiologian cum laude sekä tilastotieteen ja erityispedagogiikan approbatur.

Elämänkokemusta löytyy 64 vuoden ajalta. Olen syntynyt 1953 ja käynyt kouluni lukion toiseen luokkaan asti Kemijärvellä.

Noihin vuosiin mahtuu myös kohtuullinen työkokemus niin julkisen hallinnon kuin yksityisen sektorinkin puolelta. Alkaen Ylijoutsijärven kukkakaupan juoksupojan hommasta Kemijärven Osuuspankin takaiselta kummulta.

Kolmenkymmenen vuoden maailmalla risteilyn jälkeen olen asettunut asumaan jälleen Kemijärvelle.

Citius altius fortius – Katse tulevaisuuteen

Kemijärvellä vouhkataan jälleen kerran ylhäältä tulevasta jättimäisestä pelastajasta. Tällä kertaa pelastajina olisivat kiinalaiset, jotka janoavat bio- tai liukusellua ja markkinat ovat kuulemma olemassa vakuuttaa Heikki Nivala.

Mikä tässä mätää?

Ensinnäkin se, että Lappi ja siinä sivussa Kemijärvi jää edelleen riistetyksi raaka-aineen tuottajaksi. Sitä se toki on iät ajat ollut. Ruotsin kuninkaan kapahaukena maksetuista veroista alkaen jatkona Kemiyhtiön joen valjastaminen. Sellu muodossa tai toisessa on raaka-aine, joka käväisee Kiinassa jatkojalostuksessa ja tulee takaisin korkean jalostusasteen kalliissa muodossa.

Miksi sitä jatkojalostusta ei kehitellä ja suunnitella tänne Kemijärvelle?

Toinen ongelma on, että metsäalan ammattilaiset tuijottavat pelkästään vuotuista kasvua arvioidessaan hakkuumääriä. Kuitenkin tosiasia on, että Lapin ja Suomen metsät ovat osa maapallon keuhkoja Amazonin sademetsien tapaan.

Haasteena metsäalalle onkin, kuinka metsänhoidollisilla toimenpiteillä turvataan eikä tuhota ja mahdollisesti lisätään tätä hiilinielua.

Kolmantena pointtina (Stubbin tapaan) on, että keskittyminen ja kädet ristissä odottaminen estää satsaamisen muihin alueen luontaisten luonnonvarojen jatkojalostuksen. Alueellamme on yksi Suomen suurimmista joista eikä itse Kemijärvikään häpeä kokonsa puolesta muille.

Mikä meitä estää tekemästä Kemijärven hauesta jälleen Euroopan hovien kysyttyä juhlaruokaa? Tai paikallisesta mustikasta ja puolukasta jotain muutakin kuin ämpärikaupalla myytyä raaka-ainetta.

Korpela Kari nro 22

s. -53 p. 0400-155 706 yrittäjä, eläkeläinen posti [at] pyhatunturintupa [dot] fi Pyhätunturi

Kotilaine Jarkko nro 23

s. -74 p. 040-556 9720 palvelusuunnittelija JHL jskotilaine [at] hotmail [dot] com

Lapin Kansa – lehden käynnissä oleva kuntavaaliveikkaus Kemijärven ääniharavan osalta tarjosi listan viime kuntavaaleissa eniten ääniä saaneista. Listalla näytti olevan myös nimi Jarkko Kotilainen. Tätä yhtä pientä sukunimen n-kirjainta olen saanut vuosien saatossa monet kerrat oikoa ja oiotaan se myös tämän ehdokasesittelyn kautta. 

Olen Jarkko Kotilaine, 42-vuotias Kemijärven aluesairaalassa syntynyt nuorehko mies. Elän avoliitossa. Äitini asuu yksin perheemme lapsuuden kodissamme ja tätä kotona asumista pyrin auttamaan mahdollisimman paljon. Lisäksi perheeseeni kuuluu minua kuusi vuotta vanhempi veli, joka toimii talousalan neuvonantajatehtävissä eri puolilla maailmaa. 

Harrastan patikointia, kuntourheilua ja musiikkia (harmonikan soittoa on takana 34 vuotta ja pianoakin olen soittanut puolet elämästäni). Armeijankin kävin pohjoisen metsissä kotiutuen lyhyen Haminassa vietetyn jakson jälkeen reservin upseerina. 

Ja se Kotilaine ilman n-kirjainta – se selittyy isäni sukujuurilla, jotka kytkeytyvät Venäjän Laatokan Karjalaan, jossa hän syntyi Salmin kunnan Mantsinsaarella. Niistä maisemista oli lähdettävä kahteen eri kertaan sapelien kalistessa talvi- ja jatkosodan melskeissä.  

Evakkotaipale toi hänet lopulta Oulun seudulle Haukiputaalle, josta kahdeksanhenkiselle perheelle löytyi asuttavaksi pieni mökki Santaholman alueella. Pelastukseksi köyhyyden keskellä nousi vieressä ollut Santaholman saha, joka työllisti käytännössä kaikki perheen lapset. Isäni oli ainoa, jolla oli näissä puitteissa edellytykset käydä ammattiopintojaan edes hieman pidemmälle. 

Valmistuttuaan rakennusmestariksi hän työskenteli lyhyen aikaa Kemissä, jonka jälkeen avautui mahdollisuus lähteä kolmen kuukauden komennukselle rakentamaan Kemijärven sellutehdasta vastaavana laudoitusmestarina. Tämä kolmen kuukauden komennus venyi hänen osaltaan lopulta koko loppuelämän mittaiseksi kestäen kaikkiaan 50 vuotta. 

Tätä tietä kulkee myös allekirjoittanut. Koko ikäni, pieniä poikkeuksia lukuun ottamatta, olen asunut näiden kauniiden metsien ja järvien puitteissa ja vuosi vuodelta olen yhä voimakkaammin juurtunut tähän kaupunkiin ja näihin maisemiin ja jos se vain minusta on kiinni, toivon voivani kokea saman kuin isäni eli että loppuelämäni on täällä minulle tärkeiden ihmisten ja asioiden parissa. 

Omassa ajattelussani on aina ollut iso sijansa sille, että yksilö olisi myös asuinyhteisönsä aktiivinen jäsen mahdollisuuksiensa ja jaksamisensa mukaan auttaen samalla asuinpaikkaansa yhteisen hyvän edistämisessä. Minulle täksi toimintatavaksi on ensisijaisesti muotoutunut kunnallispolitiikka, jossa olen saanut olla mukana kaupunginvaltuutetun roolissa, kiitos äänestäjien luottamuksen, jo kolmen valtuustokauden ajan. 

Olen näinä vuosina saanut toimia kunnallishallinnon näkökulmasta varsin vastuullisissa tehtävissä. Ensimmäisellä kaudella olin kaupunginvaltuuston 1. varapuheenjohtaja, seuraavalla kaudellani sain ryhmältäni luottamuksen toimia kaupunginvaltuuston puheenjohtajana. Nyt käynnissä olevan kolmannen valtuustokauteni olen toiminut sosiaali- ja terveyslautakunnan puheenjohtajana. 

Kaikki nämä tehtävät ovat olleet äärimmäisen opettavaisia ja antoisia, vaikka henkisesti raskaitakin jaksoja on mukaan mahtunut. Näiden vuosien aikana olen saanut toimia myös tärkeissä maakuntatason luottamustehtävissä. Olen ollut kaksi vuotta Lapin liiton hallituksessa ja neljä vuotta Lapin liiton valtuustossa. Viimeiset neljä vuotta olen ollut Lapin sairaanhoitopiirin hallituksessa, joka on ollut monessa suhteessa mielenkiintoista ja erittäin antoisaa siltä osin, että se on mahdollistanut minulle tärkeissä sosiaali- ja terveyspoliittisissa asioissa laadukasta oppimista ja itsensä kehittämistä. 

Minulle kampanjointi ja ”yhdeksän hyvän ja kymmenen kauniin lupaaminen” ei ole kaikkein luontevin juttu.  Parhaani olen kuitenkin aina yrittänyt tehdä siinä vaiheessa, kun olen kuntalaisilta valtakirjan vaaleissa saanut. Toivon, että se työ, jota olen saanut tehdä jo lähes kolmasosan verran elämästäni, voisi jatkua mutta tämän suhteen olen aina nöyrä. Te äänestäjät lopulta päätätte, ketkä ovat sen luottamuksen arvoisia, että voivat toimia kemijärveläisten luottamushenkilöinä kaupunginvaltuustossa. 

Koen kuitenkin olevani sopiva sekoitus kokemusta ja asioiden osaamista mutta myös iästäni johtuen nuorten asiat eivät ole minulle aivan tuntemattomia. Aina kuitenkin toivotaan myös nuorien mukana olemista politiikassa. Näissä kuntavaaleissa olen Kemijärven 90 ehdokkaasta viidentoista nuorimman joukossa.  

Minulle politiikka on jalkapallotermein rakentamista, ei rikkomista. Jämäkät perusarvot yhdistettynä poliittisen aatemaailmaan ja maailmankatsomukseen ovat kaiken kivijalka, johon valmistelussa ja päätösvaiheessa olevia asioita peilaan. 

Politiikassa tarvitaan kuitenkin myös kunnioitusta toisella tavalla ajattelevia kohtaan ja sen ymmärtämistä, että kyse on joukkuepelistä, jossa vaaditaan hyvää yhteistyökykyä päättäjien ja myös valmistelevien viranhaltijoiden kesken. Tämän osalta kulunut neljä vuotta on tuottanut pettymyksiäkin mutta ohjenuorani on aina ollut, että peruutuspeiliin ei auta liikoja tuijottaa. 

On vain jaksettava vaikuttaa siihen, että valtuutettujen välinen yhteistoiminta sekä päätösesitysten ja valmistelun laatu olisi mahdollisimman korkeatasoista. Kemijärven tulevaisuus vaatii, että asioitamme valmistellaan ja niistä päätetään mahdollisimman vahvaan osaamiseen pohjautuen. Nyt jos koskaan tämä vaade korostuu. Tarvitaan asioiden vahvaa hallintaa ja hyvää yhteishenkeä eikä ole pahitteeksi, että valittavalla valtuutetulla olisi erilaisia verkostoja, joihin tukeutua työssään. 

Allekirjoitan Kemijärven Vasemmistoliiton vaaliteesit ja tuon näihin teeseihin mukanani omat painotukseni ja perusteluni, jotka kumpuavat työ- ja elämänkokemuksestani. Politiikan osa-alueista ei ole mitään sellaista, mikä ei minua kiinnostaisi mutta suurin mielenkiinnon kohteeni on sosiaali- ja terveyspalveluissa. 

Nämä kuntavaalit ovat myös sosiaali- ja terveyspalveluvaalit, vaikka moni on aivan valtakunnan hallitusta myöten asiasta eri mieltä. Ne ovat ns. sote-vaalit niille, joita hallituksen linjaukset eri yksityiskohtien osalta eivät miellytä mutta minulle ne ovat sote-vaalit ihmisten ja heidän tarpeidensa vuoksi. Nyt täytyy esimerkiksi kyetä luomaan niitä paikallisia toimintamalleja, jotka mahdollistavat vaikkapa laadukkaat ikäihmisten kotipalvelut paikallisin voimin tuotettuna tulevaisuuden maakuntahallinnon oloissa. 

Kemijärven sote-palvelurakenne muotoutuu maakunnallisten päätösten kautta ja nämä päätökset tehdään vuoden 2018 vaaleissa valittavien maakuntavaltuutettujen toimesta. Nyt on huolehdittava siitä, että meillä on olemassa sellainen osaaminen, ymmärrys ja erilaisten toimijoiden kokonaisuus, joka voi tuottaa hyviä palveluita ja edistää kuntalaisten hyvinvointia ja terveyttä myös 1.1.2019 jälkeen. 

Kemijärvi tarvitsee tulevalla valtuustokaudella eteenpäin menoa monella saralla. Palvelurakenteita on muokattava vastaamaan nykyisen väestön kokoa ja tarpeita niin, että vasemmistolaisuuteen olennaisesti kytkeytyvät arvot ja aatteet näkyvät valtuustoryhmämme linjauksissa. 

On tärkeää, että poliittiset toimielimet tekevät kurinalaisesti päätöksiä, jotka ovat linjassa kaupungin strategian kanssa niin, että elinkeinorakenteemme monipuolistuu ja vahvistuu. Kemijärvellä on aidosti mahdollisuuksia hyvän elämän luomiseen kuntalaisille, kunhan kunta aktiivisesti mahdollistaa ja luo edellytyksiä tälle kaikelle. 

Mutta ennen kaikkea kunnan on kaikessa tekemisessään viestittävä paremmin asioista jo niiden valmisteluvaiheessa ja kuntalaiset on otettava mukaan päätösten valmisteluun huomattavasti aikaisemmassa vaiheessa. Tältä osin viime vuodet ovat jättäneet paljonkin toivomisen varaa. Uuteen kuntalakiinkin kirjatut vaatimukset kuntalaisten kuulemisesta ja heidän vaikutusmahdollisuuksiensa parantamisesta eivät saa enää jäädä pelkäksi sanahelinäksi Kemijärvenkään osalta.  

Mielelläni annan vastauksia ja kommentteja syvemmin näihin vaikeisiin ja haastaviin asioihin. Soittele numeroon 040 – 556 9720 tai laita sähköpostia yllä näkyvään osoitteeseen tai vedä hihasta kaupungilla kohdatessamme. Ehdokas numero 23 on valmiina palvelukseen! 

Kärkkäinen Tero nro 24

s. -36 p. p. 0400-150 247 eläkeläinen Radiosähköttäjäliitto heimovaittinen [at] gmail [dot] com

Luttinen Lauri nro 25

s. -44 p. 040-586 7161 rakennusmestari, muusikko Pardia lauri [dot] luttinen [at] pp1 [dot] inet [dot] fi

Synnyin evakkoreissulla vuonna 1944 lopulta 12-lapsiseksi kasvaneeseen perheeseen. Kansakoulun jälkeen edessä olivat erilaiset metsätyöt, koska isäni leveranssasi monenlaista puutavaraa. Voi sanoa, että kaikki tuon ajan metsätyöt hevossavotoista uittoon ja traktorisavottoihin tulivat tutuiksi.

Armejan jälkeen vuonna 1965 lähdin Tampereelle työnjohtajakouluun ja pääsin vuonna 1966 TVH:lle työnjohtajaksi. Vuonna 1973 valmistuin rakennusmestariksi ja työt tulivat entistä vaativimmiksi. Monet ovat ne sillat ja erilaiset tienpätkät eri puolilla Lappia, joita olen ollut vuosikymmenien kuluessa rakentamassa. Kaikkiaan palvelin valtion tiehallintoa 36 vuotta, ennen kuin jäin eläkkeelle.

Musiikki on kiinnostanut minua jo pikkupojasta alkaen. Keikkamuusikkona aloitin vuonna 1974 Koillishumpassa. Soitimme monissa tansseissa pitkin Pohjois-Suomea ja Ruotsia. Koillishumppa teki lukuisten keikkojen lisäksi useita äänitallenteita.

Pisimpään olen soittanut ja soitan edelleen Kemijärven Työväenorkesterissa, joka nykyään on nimeltään Kemijärven työväenviihdeorkesteri. Se perustettiin 11.2.1977 eli 40 vuoden virstanpylväs on jo ohitettu. Isänpäivänä tänä vuonna pidämme 40-vuotisjuhlakonsertin. Olen toiminut orkesterin johtajana ja kapellimestarina koko orkesterin toiminnan ajan. Orkesteri on esiintynyt erilaisissa tilaisuuksissa ympäri Suomen ja ulkomaillakin on tehty yli kymmenen esiintymistä. Kemijärven työväenviihdeorkesteri on palkittu Kemijärven kulttuuripalkinnolla ja se on voittanut kolme kertaa Veteraanien kulttuurikilpailun yli 10-henkisten orkestereiden sarjan.

Suurinta valtakunnallista näkyvyyttä sain vuosina 1993 – 98  TV 2:n Talonpojan rallissa, jolla oli lähes miljoonayleisö. Vastasin koko ohjelman ajan sen musiikista säestäjänä ja kapellimestarina. Lisäksi olen säestänyt erilaisia ohjelmaryhmiä ja yksittäisiä esiintyjiä kymmenissä eri konserteissa ulkomaita myöten. Musiikillisista ansioista olen saanut Kemijärven kaupungin kulttuuripalkinnon.

Järjestöistä keskeisiä ovat olleet SKDL:n ja Vasemmistoliiton kunnallisjärjestö sekä viimeiset 15 vuotta Kemijärven Eläkeläiset. Eläkeläisten toiminnassa olen toiminut sekä paikallisella että Lapin ja valtakunnan tasolla eri tehtävissä mutta myös monissa valtakunnallisissa juhlissa musiikin tekijänä ja johtajana. Myös vanhusten viriketoiminta on ollut lähellä sydäntä jo vuosikymmeniä.

Kunnallispolitiikkaan tulin mukaan vuonna 1974. Olen toiminut yhtäjaksoisesti kunnallisena päättäjänä yli 40 vuotta; 16 vuotta kaupunginvaltuutettuna, 4 vuotta kaupunginhallituksen jäsenenä ja lautakunnan puheenjohtajana, varapuheenjohtajana tai jäsenenä lukuisissa eri lautakunnissa. Minulle on myönnetty pronssinen Kemijärvi-mitalli pitkästä luottamusmiestyöstä.

Naimisissa olen ollut Onervani kanssa jo 44 vuotta ja meillä on kolme lasta.

Mulari Tauno nro 26

s. -42 p. 040-844 1649 eläkeläinen paperi taunomulari [at] hotmail [dot] com

Ojala Kirsti nro 27

s. -58 p. 050-359 1129 lähihoitaja Super kirstimi [dot] ojala [at] hotmail [dot] com Isokylä Sit.

Olen 58-vuotias lähihoitaja ja työskentelen Sairaala Lapponian akuuttiosastolla. Aikaisemmilta ammateiltani olen merkantti ja tietotekniikan mekaanikko. Perheeseeni kuuluu aviomiehen lisäksi kolme lasta, joista vanhin on jo perustanut oman pesueen. Nuorimmaiset, 15-vuotiaat kaksoset, ovat peruskoulun 9. luokalla ja ovat hakeneet lukioon.

Harrastuksiini kuuluu käsitöiden lisäksi mummottelu, marjastus, laulu ja tanssi, joista kaksi jälkimmäistä ovat tällä hetkellä jääneet vähemmälle kolmivuorotyön vuoksi. Luottamustoimeni ovat: 1. varavaltuutettu (sit), teknisen lautakunnan jäsen, kaavoitusryhmän jäsen, tiejaoston varajäsen sekä Superin pääluottamusmies.

Hoitotyössä jaksaminen

Yksi tärkeimmistä asioista on hoitotyön laadun parantaminen. Tähän vaikuttavat, ei vain yksin hoitomenetelmät, vaan henkilöstön jaksaminen. Kokonaisvaltaista hyvää ja laadukasta hoitoa ei voida toteuttaa ilman riittävää ja ammattitaitoista henkilöstöä. Hoitajamitoitukset ovat riittämättömiä vastaamaan tämän päivän tarpeita. Asukkaat/potilaat ovat yleensä iäkkäitä ja monisairaita, jolloin hoitoisuus nousee suureksi. Hoitoisuusluokituksen puuttuminen estää näkemästä todellista tilannetta.

Ylikuormitukset vaikuttavat olennaisesti henkilöstön jaksamiseen ja johtavat sairauspoissaoloihin. Särkymävaraa ei ole, ja sijaisia on vaikea saada. Tämä kuormittaa entisestään jo riittämätöntä henkilömitoitusta. Hoitotyöstä on inhimillisyys romutettu. Työstä on tullut urakkatyötä, jota kuitenkin tehdään tuntipalkalla. Nykyinen hoitohenkilömäärästä säästäminen tullaan tulevaisuudessa maksamaan korkojen kera. Satsaamalla riittävään ja ammattitaitoiseen henkilökuntaan taataan tällä hyvä ja laadukas kokonaisvaltainen hoito jokaiselle – nyt ja tulevaisuudessa.

Pikkarainen Juha nro 28

s. -53 p.040-358 2656 kunnallisneuvos, omaishoitaja Paperi juha [dot] pikkarainen2 [at] luukku [dot] com

Olen kohta 64-vuotias lapsi, aviopuoliso, isä ja isoisä. Lapsi olen omaishoitajana hoitamalleni Senni-äidilleni ja yli 42 vuotta olen ollut aviopuoliso vaimolleni Eevalle. Isä taas olen tyttärilleni Hannalle, Kaisalle ja Veeralle sekä isoisä tai pappa olen kahdeksalle lapsenlapselleni Otolle, Onnille, Akselille, jo edesmenneelle Ainolle, Helmille, Tuulille, Aapolle ja kaikkein nuorimmalle pojalle, jolla ei vielä ole nimeä.

Opiskelin 1970-luvulla Tampereen yliopistossa kirjallisuutta, Suomen historiaa, sosiologiaa ja sosiaalipolitiikkaa mutta työurani tein Kemijärven hävitetyn sellutehtaan voimalaitoksella, vähän yli 30 vuotta. Tänään olen eläkkeellä oleva omaishoitaja. Politiikassa olen toiminut erilaisissa tehtävissä 1970-luvun alusta alkaen. Kunnallispolitiikassa olen ollut mukana yli 30 vuotta, mistä kaupunginvaltuutettuna kuusi kautta.

Radiossa ääneni on tuttu kaikille lappilaisille, sillä olen toimittanut Pikkaraisen kirjakammia Lapin Radiossa ja Radio Perämeressä yli 20 vuotta. Yhteensä olen tehnyt 1200 radiojuttua kirjallisuudesta. Vaalikaranteenin jälkeen Pikkaraisen kirjakammi jatkuu huhtikuun puolivälissä. Kemijärven kansalaisopistossa olen vetänyt kirjallisuuspiiriä ja lähihistorian muistelupiiriä jo kauan.

Muista harrastuksista tärkein on mökkeily Lautajärven mökillä ja kalastaminen. Aina kun vähänkin ehdin, käyn pilkillä tai ongella eri paikoissa pitkin laajaa kotikuntaa ja kauempanakin. Harvoin olen syömääni kalaa joutunut ostamaan.

Omia vaaliteemoja:

Kunnallisvaaleissa tärkeimpänä teemana minulla on vanhusväestön erilaisten asioiden ajaminen ja esillä pitäminen. Kemijärven voimakkaasta väestötappiosta huolimatta yli 65-vuotiaiden määrä kasvaa koko ajan. Kun minä täytän 65 vuotta, meitä on jo 3000.

Omaishoitajana olen joutunut kokemaan ja näkemään ongelmia, joiden ratkaiseminen vaatii nimenomaan arkijärjen käyttöä. Varsinkin AVIn mutta myös kaupungin omien virkamiesten näkemykset ovat usein ahtaita ja tiukasti lain kirjainta noudattavia. Konkreettinen esimerkki tulkintojen tiukkuudesta ja järjettömyydestä on ns. viestivihkojen poistaminen kotipalvelun asiakkailta. Tässä asiassa kehotan kaikkia kansalaistottelemattomuuteen ja hankkimaan viestivihkon vanhuksen kotiin hoitajien ja omaisten keskinäisen tiedonvälittämisen välineeksi.

Mielestäni Kemijärvellä pitää kotona käyden selvittää jokaisen ikäihmisen elämäntilanne. Vain tapaamalla naamakkain voidaan ihmisen elämäntilanne saada kunnolla selville. Näin voidaan erilaisiin tarpeisiin vaikuttaa etukäteen ennen kuin ongelmat kasvavat suuriksi. Ennaltaehkäisy pitää olla keskeinen tavoite myös vanhuspalveluissa. Seurauksien sijasta pitää puuttua asioiden syihin.

Pääkkö Kauko nro 29

s. -36 p. 040-735 0819 eläkeläinen PAU kauko [dot] paakko [at] pp [dot] inet [dot] fi

Olen syntyperäinen kemijärveläinen ja elänyt paikkakunnalla koko elämäni ajan.

Olen ollut Ellini kanssa naimisissa jo 56 vuotta. Meillä on kaksi poikaa ja kolme lastenlasta ja kaksi lastenlastenlasta. Asun rakentamassani omakotitalossa Pöyliövaarassa Vaaratiellä.

Koko työhistoriani olen tehnyt linja-autojen parissa. Jo ennen armeijaa työskentelin postiautossa autopostimiehenä. Armeijan jälkeen menin Osuusliike Sallan Linjoille linja-auton kuljettajaksi reiluksi viideksi vuodeksi. Sen jälkeen palasin Postin palvelukseen postiauton kuljettajaksi. Siinä työssä olin eläkkeelle asti. Kaikkiaan valtion palveluksessa vierähti yli 38 vuotta. Töissä ollessani toimin Postiautomiesten Kemijärven osaston puheenjohtajana yli kymmenen vuotta ja osallistuin ammattiosaston edustajana Postiliiton liittokokoukseen kolme kertaa.

Jäätyäni eläkkeelle liityin Kemijärven Eläkeläisiin ja toimin yhdistyksen puheenjohtajana 15 vuotta. Tuona aikana Kemijärven Eläkeläisten toiminta oli hyvin vilkasta ja jäseniä yhdistyksessä oli yli 300. Toimin myös 6 vuotta Eläkeläiset ry:n Lapin aluejärjestön puheenjohtajana ja Eläkeläiset ry:n liittovaltuuston jäsenenä 9 vuotta. Tänään olen tavallinen rivijäsen.

Kunnallispolitiikkaan tulin mukaan 1990-luvun puolimaissa. Olen toiminut kaupunginvaltuutettuna ja varavaltuutettuna, kaupunginhallituksen jäsenenä ja eri lautakuntien jäsenenä.
Mieluisinta vapaa-ajan puuhaa on kalastaminen mökillä Lehtolassa ja Savukoskella tammukkapuroilla.

Rantahalvari Raimo nro 30

s. -46 p. 0400-943 604 eläkeläinen JHL

Salo Olli nro 31

s. -84 p. 040-482 9759 metsätyömies JHL olli [dot] salo [at] metsaenergiakeskus [dot] fi

Olen 32-vuotias metsätalousinsinööri. Olen ollut töissä mm. Afrikassa, Balkanilla ja Venäjällä. Minulla on monipuolinen maailmankuva. Pisimpään olen ollut töissä Puolustusvoimissa ja metsäalan eri tehtävissä. Opiskelen tällä hetkellä avoimessa yliopistossa laajentaakseni osaamistani.

Somppi Petri nro 32

s. -68 p. 0400-187 666 automekaanikko Metalli petri [dot] somppi1 [at] pp [dot] inet [dot] fi Isokylä Sit.

Olen piakkoin 49-vuotias perheellinen kahden lapsen isä. Perheeseeni kuuluu vaimoni Minna ja lapset 18 vuotias abiturientti Marianne ja kesällä 15 vuotta täyttävä Mikko.

Ammattikouluvuottani lukuun ottamatta olen asunut koko ikäni Kemijärvellä. Tällä hetkellä asun Soppelassa eli “Soppeen kaupungissa Noijanmeren rannalla itä-pohojantähen alla”.

Peruskoulun jälkeen kävin vielä 10. luokan miettiäkseni, mitä isona teen. Pyrin lukioon, jossa aika pian huomasin ettei se ollut minun juttuni. Koulunkäyntiä sekottivat työt, joita oli parhaimmillaan kolme eri hommaa: 15-vuotiaana aloitin postinjakajana, lukion taksvärkkipäivänä tarjottu työ Eka-kalusteesta ja DJ:n hommat viikonloppuisin ravintola Tammukassa Sallassa.

Koska olen aina tykännyt käsillätekemisestä, – lieneekö suutari pappani peruja – , pyrin ammattikouluun autonasentajalinjalle, joka kesti kolme vuotta, jona aikana tein edelleen DJ:n hommia.

Vuonna 1987 perustin toiminimen ”elävän- ja mekaanisenmusiikin ohjelmatoimisto”, jonka päätoimipaikkana oli ravintola Tammukka Sallassa. Vuodesta 1988 toimin DJ:nä ravintola Falcon Discossa Kemijärvellä vuoden 1991 syksyyn saakka.

Armeija tuli käytyä vuosina 1989-1990. Siellä toimin varusmiestoimikunnan kokopäiväisenä puheenjohtajana. Pari päivää armeijasta kotoutumisen jälkeen pääsin kesätöihin Kemijärven sellutehtaalle, jossa olin aiempinakin kesinä ollut töissä. Työrupeama kesti 18 vuotta päättyen järjettömään tehtaan sulkemiseen Karvisen johdolla ja Matti Vanhasen hallituksen edesauttamana.

Tuli lähtö Kemiin paperikone 5:lle. Siellä vierähti puolitoista vuotta asuessa toisten nurkissa ja vapaat kotona. Hommasta ei tullut mitään, koska työssäkäyvä vaimoni oli pienten lasten kanssa yksin kotona.

Otin lopputilin Stora Ensosta 2009 syksyllä ja pääsin oppisopimuksella Kemijärven autokorjaamoon, jossa suoritin automekaanikon ammattitutkinnon. Ja taas lopputili 2013 keväällä. Vuoden 2013 toukokuussa pääsin Juhan autoon asentajaksi ja sillä tiellä olen edelleen.

Harrastuksiani ovat moottoripyöräily, moottorikelkkailu, metsästys, kalastus. Tällä hetkellä vapaa-aikani kuluu omakotitalon tosi ison remontin parissa, jolle ei loppua näy.

Mikko Soppela nro 33

s. -51 p. 040-724 6486 eläkeläinen OAJ mikko [dot] soppe [at] gmail [dot] com Isokylä Sit.

Olen Soppelan Mikko “soppemikko”  ja peruskemijärveläinen. Syntynyt olen Mikon päivänä 1951 Isokylällä silloisen Kemijärven maalaiskunnan terveystalossa.
16-vuotiaana lähdin maailmalle Rovaniemen, Valtimon ja Nurmeksen kautta takaisin Kemijärvelle. Valtimolla toimin metsäkonekoulun ammattiainenden opettajana 11v., Isokylän koululla opinto-ohjaajana 24v. Siis yhteensä n. 35v. Viimeisimmät tutkinnot ovat metsätalousopettajan tutkinto v. 1977 ja
opinto-ohjaajan tutkinto v. 1988. Kunnallisissa luottamustoimissa olen ollut Valtimolla ja Nurmeksessa mm. kaupunginvaltuustossa ja -hallituksessa.
Myös YK-rauhanturvajoukoissa tuli oltua, jonka perusteella sain “kriisinhallintaveteraanin” tittelin  ja reservissä olen kersantti.
Niin että sitten vain äänestämään numeroa 33

Tikkanen Jani nro 34

s. -83 p. 040-823 7902 LVI-myymäläpäällikkö PAM janitikkanen [at] luukku [dot] com Kallaanvaara

Olen 33vuotias, 5v pojan isä Kemijärveltä. Olen myymäläpäällikkönä Lvis-Kähkönen Oy:ssä. Työt aloitin vakituisena v.2006. Kokemusta kaikenlaisesta myyntityöstä on kuitenkin jo noin 15 vuoden ajalta.

Asun Sipovaarassa pian 6 vuotta täyttävän poikani kanssa. Harrastan jääkiekkoa, jalkapalloa, lentopalloa, hiihtämistä ja kalastusta. Poikani on myös innokas jääkiekon pelaaja.

Perheellisenä isänä näen liikunnan ja harrastamisen mahdollisuudet tärkeinä lapsille. Siksi olen vauvasta lähtien vienyt poikani jäähallille katsomaan omia pelejä, joissa olen joko pelannut tai ollut tuomarina. Tätä kautta innostus lajista on tarttunut myös poikaani.Harrastus mahdollisuudet Kemijärvellä ovat erinomaiset ja edullisia verrattuna esim. Rovaniemellä vastaaviin lajeihin.

Asiakseni valtuutettuna koen hoitaa näitä asioita niin, että kaikilla Kemijärveläisillä lapsilla ja nuorilla olisi mahdollisuus harrastaa. Siksi esim. Liikuntapalveluseteli olisi hyvä apu perheille, joissa on paljon harrastavia lapsia ja perheille, joilla ei ole niin hyvää taloudellista mahdollisuutta suoda lapselle/lapsilleen harrastusmahdollisuutta.

Vanhala Riitta nro 35

s. -62 p. 050-410 5162 myymäläpäällikkö PAM riitta [dot] helena [at] hotmail [dot] com

Hei. Olen kotoisin Savukoskelta. Muutin Kemijärvelle Raahesta vuonna 2014, missä asuin 23 vuotta. Kemijärvelle tulin töihin Siwa Särkikankaalle myymäläpäälliköksi 2014.Olen ollut töissä samlla työnantajalla yli 20 vuotta. Lapsia minulla on 5, jotka ovat jo lentäneet pois kotoa ja 6 lastenlasta. 

Wahlsten Rainer nro 36

s. -46 p. 0400-690 459 eläkeläinen OAJ rwahlst [at] nettilinja [dot] fi
1. Olen lähtöisin Helsingistä, muuttanut vuonna 1979 Lappiin. Kiersin Enontekiön, Inarin ja Pelkosenniemen kautta tänne Kemijärvelle vuonna 1985. Täällä organisoin vuonna 1983 Koillistunturit ry:n, jota vedin vuoteen 1989, jonka jälkeen työelämäni loppuun toimin toisen asteen ammatillisena matkailualan ja liiketalouden opettajana, ensin Kemijärven kauppaoppilaitoksella ja sitten ammattiopistossa. Pelkosenniemellä asuessamme liityin SKDL:ään muistaakseni vuonna 1982. Jäsenyyteni jatkui sitten Vasemmistoliitossa sen perustamisesta alkaen. Viimeiset kaksi valtuustokautta olen ollut varavaltuutettuna sekä Juha Pikkaraisen varamiehenä kaupunginhallituksessa ja Paula Suorsa-Varrion varamiehenä sivistyslautakunnassa. Nyt olen siis kolmatta kertaa ehdolla. Koulutukseltani olen varanotaari ja muodollisestikin pätevä toisen asteen ammatillinen opettaja. Harrastuksikseni soittelen trumpettia, valokuvailen ja ulkoilutan kahta koiraa. Kaikki kolme lastamme olemme saatelleet omille siivilleen.

2. Nähdäkseni näissä vaaleissa otetaan kantaa siihen miten kaupunki jatkossa käyttää resurssejaan hoivaa ja tukea tarvitsevien tilanteen parantamiseen, koulutuksen määrälliseen ja laadulliseen tarjontaan alkaen varhaiskasvatuksesta ja jatkuen toiselle asteelle, entistä monipuolisemman elinkeinopolitiikan toteuttamiseen, kaupunki- ja kylämiljöön viihtyisyyden ja sosiaalisesti aktivoivan vaikutuksen kehittämiseen sekä kaupungin organisaation toimivuuden ja johtamisen laadulliseen parantamiseen.

Viimeisimmät artikkelit

Arkistot

Kategoriat

Meta

Haku

Vasemmistoliitto